Tienpidon näkymiä

Liikenneverkkoa tulee kehittää pitkäjänteisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuvia tarpeita.

Talous 

Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla on Suomen vilkkaimmin liikennöidyn ja valtakunnallisesti merkittävimmän alueen tienpito. Alueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. ELY-keskukset vastaavat Liikenneviraston ohjaamina maantieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta alueillaan.

Tienpitoa on jo pitkään toteutettu suhteellisen niukan rahoituksen vallitessa. Helpotusta niukkuuteen toi vuosina 2016–2018 toteutettu korjausvelan vähentämisen lisärahoitus, josta kohdistettiin Uudenmaan ELY-keskukselle noin 51 miljoonaa euroa. Korjausvelkarahoitusta täydentämään osoitettiin vuosille 2017–2019 perusväylänpidon lisärahoitusta, josta kohdistettiin Uudenmaan ELY-keskukselle noin 24 miljoonaa euroa. Myös Liikennevirasto toteuttaa tienpidon hankkeita Uudenmaan ELY-keskuksen alueella.

Edellä mainitut lisärahoitusohjelmat ovat olleet merkittävä lisä tienpidon perusrahoitukseen, mutta niillä on pystytty pysäyttämään korjausvelan kasvu kuitenkin vain tilapäisesti. Pysyvä tienpidon rahoitustason korotus takaisi sen, ettei korjausvelan kasvu jatkuisi lisärahoitusohjelmien päätyttyä.

Uudenmaan ELY-keskuksessa huolta aiheuttavat edellä mainittujen lisärahoitusohjelmien päättyminen sekä investointirahan lähes olematon taso. Tienpidon nykyisellä perusrahoituksella ei voida varmistaa tiestön pysymistä nykytarpeita vastaavassa kunnossa. Niukan määrärahatilanteen vallitessa on jouduttu muun muassa toteuttamaan tiestölle kevyempiä korjaustoimenpiteitä perusparannusten sijaan tai lykkäämään korjaustoimenpiteitä. Kunnat osallistuvat niille tärkeiden tienpidon hankkeiden rahoitukseen, ja elinkeinoelämä rahoittaa yhä enenevissä määrin sille tärkeitä hankkeita. Tästä huolimatta huonokuntoisen tiestön määrä kasvaa jatkuvasti.

Liikenneverkon rahoitusta on pohtinut parlamentaarinen työryhmä, jonka 28.2.2018 julkaistun loppuraportin yksimielisen näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuvia tarpeita. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä. Työryhmä ehdotti valtakunnallisesti vähintään 300 miljoonan euron pysyvää vuosittaista lisärahoitusta parantamaan liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa.

 

Tienpidon kokeiluja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 

Hattulan kylätiekokeilu parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Sattulan kyläyhdistys esitti Uudenmaan ELY-keskukselle ehdotuksen kokeilla Hattulan kylässä Sattulantien (maantie 13899) muuttamista uudentyyppiseksi kylätieksi tiemerkintöjä muutamalla. Kokeilu toteutetaan kesästä 2018 alkaen välillä Hattulantie–Ihalammentie, jonka pituus on 2,5 km. Kylätiekokeilussa ajoneuvoliikenteelle varataan yksi ajokaista ja ajoneuvojen kohtaaminen tapahtuu molempien ajoneuvojen osalta piennaralueelle väistämällä. Tien molemmilla puolilla oleva 1,4 metriä leveä piennaralue varataan kävelylle ja pyöräilylle.

Kylätielle esitetyt toimenpiteet edustavat Suomessa uutta ajattelua. Erityisesti Hollannissa vastaavia tiejaksoja on toteutettu mittavasti 70-luvulta alkaen. Onnistuessaan kylätie olisi edullinen keino kävelyn ja pyöräilyn edellytysten luomiseen sellaisille alemman tieverkon vähäliikenteisille kohteille, joihin erillisen pyörätien toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

 

Länsiväylän bussikaistoille vähäpäästöisiä autoja 

Uudenmaan ELY-keskus avasi kokeiluluontoisesti Länsiväylän (kantatie 51) bussikaistat Helsingin puoleisessa päässä kuorma-autoille, pakettiautoille ja vähäpäästöisille henkilöautoille. Bussien liikenne Länsiväylällä väheni merkittävästi, kun Espoon bussiliikenteeseen tehtiin linjastomuutoksia Länsimetron liikennöinnin käynnistymisen myötä. Bussikaistoilla sallitaan kokeilun aikana kuorma- ja pakettiautojen lisäksi vähäpäästöiset henkilöautot, joiden ominaispäästöt ovat alle 80 g hiilidioksidia kilometrillä.

Kokeilu lienee Suomessa ensimmäinen ja ainoa laatuaan, mutta Euroopassa samankaltaisia kokeiluja on tehty enemmän. Esimerkiksi Norja on ekoautoilun edelläkävijämaa.

 

Kamerat postiautoissa kartoittavat tien pintaa 

Espoon jakelualueen postiautoihin asennettujen kameroiden avulla pyritään kartoittamaan nykyisiä liikennemerkkejä, havainnoimaan tien pinnan tilaa ja tunnistamaan halkeamia tiessä. Liikennemerkkien kartoituksella selvitetään, missä tarvitaan uusia liikennemerkkejä. Tien pinnan tilan kartoittaminen mahdollistaa tienhoidon etävalvonnan ja keliolosuhteiden ajantasaisen seuraamisen. Kameroiden lisäksi osa postiautoista on varusteltu tarkkuussensoreilla. Konenäkö tunnistaa kerätystä datasta halkeamia ja reikiä ja visualisoi ne kartalle.

Tulevaisuuden tienpidossa kuvapohjaisella tiedontuotannolla ja sen automaattisella tulkinnalla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä ja synergiaa kunnossapidon ja hoidon prosesseissa. Teknologia soveltuu jo nyt pistemäisten kohteiden ja tienpinnan vaurioiden tunnistamiseen sekä kartoitukseen. Myös tien hoidon prosessit voisivat tuottaa varsinaisen toimintansa ohessa inventointeja uuden teknologian avulla. Yhdistämällä inventoinnit ja päivittäinen valvonta saavutettaisiin säästöjä. Pilotointi postiautoissa jatkuu koko vuoden 2018.

 

Lahden uusi urakkamalli tähtää kunnossapidon laadun tasaisuuteen  

Hoidonjohtourakka Lahdessa on kunnossapidon laadun tasaisuuteen tähtäävän uuden toimintamallin kokeilu. Hoidonjohtourakkana toteutetaan myös Espoon ja Raaseporin hoitourakat, ja niistä on ammennettu oppia 1.10.2017 käynnistyneeseen Lahden hoidonjohtourakkaan. Mallilla tavoitellaan kunnossapidon laadun tasaisuuden lisäksi myös joustavuutta, tehokasta rahankäyttöä ja parempaa urakoitsijaketjun hallintaa. Urakka kestää viisi vuotta, ja siitä vastaa ELY-keskuksen kanssa YIT. Mallissa ELY-keskus osallistuu tilaajana aktiivisesti hankintojen määrittelyyn ja hyväksymiseen. Taloudellisesti hoidonjohtourakkamalli on laskettu kannattavaksi sekä tilaajalle että urakoitsijalle, jotka vastaavat yhdessä kustannuksista.

Tienkäyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman ajantasaista tietoa kunnossapidosta. Reaaliaikaista liikennetilannetta voi seurata Liikenneviraston Liikennetilanne -palvelusta ja lisää tietoa Lahden urakkamallista löytyy hoidonjohtourakan omalta Facebook-sivulta ”YIT – Lahden hoidonjohtourakka”.

 

Maakuntauudistus  

Valmisteilla oleva maakuntauudistus koskettaa konkreettisesti valtion aluehallinnon tehtäviä hoitavia ELY-keskuksia. ELY-keskusten lakkauttaminen vuoden 2020 alussa merkitsee huomattavia muutoksia tienpidon organisoinnissa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana on malli, jossa maantiet säilyvät valtion omistuksessa ja tienpidon rahoitus siirtyy maakunnille korvamerkittynä erillisrahoituksena. Suurin osa ELY-keskusten liikennevastuualueen henkilöstöstä siirtyy maakuntiin. Tiepidon tehtäviä hoitaisivat siis jatkossa maakunnat, mutta vastuu valtion tieverkosta säilyisi valtiolla. Samassa yhteydessä kehitetään liikennejärjestelmäsuunnittelua pitkäjänteisempään suuntaan. Jatkossa laadittaisiin 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa linjattaisiin muun muassa suurimmat kehittämishankkeet.

Kaikkia uudistuksen yksityiskohtia ei vielä ole lyöty lukkoon, ja itse uudistuskin odottaa yhä eduskunnan hyväksyntää. Tavoitteena on, että tienpito sujuu jouhevasti muutoksista huolimatta.