Siirry sisältöön

Etusivu Toiminta ja tavoitteet Joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus

Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus

 

Joukkoliikenteen järjestämistavat vaihtelevat ELY-keskuksen toimivalta-alueella

Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset vaihtelevat suuresti. Joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali, tarpeet ja palveluiden järjestämisen olosuhteet ovat erilaiset alueen eri osissa. Muun muassa yhdyskuntarakenne, asukastiheys sekä liikennevirtojen keskittyminen määrittelevät paljolti mahdollisuuksia joukkoliikennepalveluiden tarjoamiseen. Myös kuntien tahtotila panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen vaihtelee suuresti. Joukkoliikenteen järjestäminen vaatii erittäin tiivistä yhteistyötä, jotta joukkoliikenteen palvelukokonaisuus on tehokas ja toimiva.

Joukkoliikenteen suosion kasvattamiselle on hyvät edellytykset erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessä. Pendelöinti painottuu Keski- ja Länsi-Uudellemaalle, missä on myös suurin joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pyritään varmistamaan julkisen liikenteen peruspalvelut.

Joukkoliikennepalveluita syntyy markkinaehtoisesti siellä, missä sille on riittävä kysyntä. ELY-keskus tukee markkinaehtoisen liikenteen syntymistä silloin, kun se liikenteen kokonaisuuden kannalta on mahdollista, esimerkiksi järjestämällä yhdessä kuntien kanssa koululaiskuljetuksiin perustuvaa avointa joukkoliikennettä sekä ostamalla runkolinjoja syöttävää liityntäliikennettä. Markkinaehtoinen liikenne on keskeisessä asemassa Itä-Uudellamaalla Porvoon paikallisliikenteessä, sekä Porvoon ja Helsingin välillä, sekä osittain Länsi-Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessä.

Tarvittaessa toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksen siitä, että se järjestää julkisen henkilöliikenteen palvelut ostoliikenteenä varmistaakseen palvelun, joka on muun muassa monilukuisempaa, luotettavampaa, korkealaatuisempaa tai edullisempaa kuin palvelu, jota voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla on yhteysvälejä, joissa liikennöinti on kokonaisuudessaan hoidettu ostoliikenteenä.

Julkisen liikenteen palvelujen säilyttäminen on erityisen haastavaa harvaan asutuilla seuduilla ja muilla hiljaisemman kysynnän alueilla. Peruspalveluja turvataan esimerkiksi kutsupohjaisilla liikkumispalveluilla tai palveluliikenteellä. ELY-keskus tukee uudenlaisten liikkumispalvelujen kokeiluja kunnille myönnettävällä valtionavustuksella.

Rahoituksesta suurin osa käytetään ostoliikenteeseen

Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha on ollut viime vuosina 5–6 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytetään liikenteen hankintoihin, suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin sekä kunnille myönnettäviin valtionavustuksiin. Rahoituksessaan ELY-keskus keskittyy vaikuttavaan ja tasapuoliseen joukkoliikenteeseen, johon myös kunnat haluavat panostaa.

Määrärahasta suuri osa kohdistetaan palvelutasomäärittelyn mukaisen liikenteen ostoihin. Hankinnat toteutetaan pääsääntöisesti yhteisrahoituksella kuntien kanssa. Yhteistyö liikenteen hankinnoissa on ensisijaisen tärkeää. Kuntien panostuksen ansiosta joukkoliikennepalveluja on kyetty yhteistyössä ylläpitämään ja kehittämään, ja joukkoliikenteen palvelutaso on saatu säilymään kohtuullisella tasolla.

ELY-keskus myöntää kunnille valtionavustuksia kuntien sisäisen liikenteen hankintoihin, hintavelvoitteiden korvaamiseen sekä joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin. ELY-keskus pyrkii toiminnallaan kannustamaan alueensa kuntia uudenlaisten liikkumisen palveluiden kehittämiseen ja muihin joukkoliikenteen kehittämistä tukeviin kokeiluihin.

Lisärahoitusta poikkeusolojen aiheuttamiin kustannuksiin

Koronapandemian vuoksi joukkoliikenteelle on osoitettu vuosina 2021–2023 merkittävä määrä lisärahoitusta. Uudenmaan ELY-keskukselle on myönnetty lisärahoitusta vuodelle 2021 yli 3 miljoonaa euroa, vuodelle 2022 yli miljoona euroa sekä vuodelle 2023 yli 2 miljoonaa euroa tavallista enemmän. Lisärahoitusta on käytetty koronasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Osa lisämäärärahoista on vielä kohdentamatta toimivaltaisille viranomaisille ja lisärahoituksen lopullinen määrä tarkentuu vuoden 2023 aikana rahoitusneuvottelujen myötä. Koronapandemian jälkivaikutukset ja epävakaat maailmanmarkkinat tulevat vielä ainakin lähivuosien ajan pitämään joukkoliikenteen kustannuksia korkeammalla tasolla kuin mitä ne olivat ennen koronaa.

Uudenmaan ELY-keskus on korvannut koronapandemian aiheuttamia liikenteen supistuksia hankkimalla liikennettä tarpeelliseksi katsotuille yhteysväleille. Ensisijaisesti on turvattu koululais-, opiskelu- ja työmatkoihin tarvittavia yhteyksiä. Lisäksi ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja sopimusliikenteenharjoittajille tukia koronasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Kunnat ovat voineet hakea valtionavustusta koronasta aiheutuneisiin joukkoliikenteen kustannuksiin sekä alaa elvyttäviin hankkeisiin. Sopimusliikenteenharjoittajat ovat voineet hakea enintään kahden vuoden ajalle kompensaatiota koronan aiheuttamiin lipputulomenetyksiin sopimuksissa, joissa lipputuloriski on normaalisti yksinomaan liikenteenharjoittajalla.

Vuoden 2022 keväällä tapahtuneen polttoaineen äkillisen hinnannousun takia ELY-keskus muutti vuosittaisen indeksitarkistuksen piirissä olevien liikennöintisopimustensa indeksitarkistukset tapahtuvaksi kvartaaleittain. Muutos oli määräaikainen vuoden 2022 ajan. Indeksitarkistusten muutoksella pyrittiin tukemaan koronan vuoksi jo valmiiksi ahdingossa ollutta linja-autoalaa.

Palaa alkuun