Tienpidon toimintaympäristö

Uudenmaan elinvoimakeskus vastaa tienpidosta Uudenmaan maakunnassa. Uudenmaan 26 kunnan alueella asuu yli 1,8 miljoonaa ihmistä eli 32 % koko maan väestöstä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maakunnan keskimääräinen väestönkasvu on ollut vajaa 18 000 asukasta vuosittain. Suurin väestökeskittymä on pääkaupunkiseudulla, jossa asuu lähes 1,3 miljoonaa ihmistä eli yli 70 % Uudenmaan maakunnan asukkaista. Laajemmalla Helsingin seudulla eli pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla asuu yhteensä noin 90 % maakunnan väestöstä. Myös tulevaisuudessa väestön ennustetaan jatkavan keskittymistään Helsingin seudun kuntiin. Vaikka Länsi- ja Itä-Uudenmaan 12 kunnassa asuu yhteensä vain 10 % maakunnan väestöstä eli noin 176 000 ihmistä, vastaa se kuitenkin Suomen mittakaavassa keskikokoisen maakunnan väestömäärää.

Uusimaa on Suomen suurin työpaikka- ja talousalue. Maakunnan alueella sijaitsee noin 40 % koko maan yksityisen sektorin työpaikoista. Uudellamaalla toimii lähes 100 000 yritystä, mikä on yli kolmannes kaikista Suomen yrityksistä. Uudenmaan osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta (BKT) on noin 40 %. Alueen elinkeinoelämälle tunnusomaista on vahva kansainvälisyys ja yritysten vientivetoisuus. Ulkomaalaisten matkailusta 51 % kohdistuu Uudellemaalle.

Palvelualojen työllistävä osuus on Uudellamaalla erityisen suuri. Elinkeinoista työllistävimpiä ovat IT-ala, toimisto- ja hallinnolliset työt, kauppaan ja kuljetukseen liittyvät toimialat sekä teollisuus ja rakentaminen. Alkutuotanto työllistää Uudenmaan mittakaavassa vähän, mutta Suomen maakunnista kuudenneksi eniten. Lisäksi maaseutumaisella alueella Uudellamaalla on monenlaista pientä yritystoimintaa. 

Uudellamaalla työmatkaliikenne on vilkasta. Suurin osa maakunnan asukkaista asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Uudenmaan alueella, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuudet sekä myös paljon potentiaalisia kestävien kulkumuotojen käyttäjiä. Maakunnan alueella on myös rauhallisia maaseutukuntia, joissa sekä joukkoliikenteen vuorotarjonta että käyttö ovat vähäistä.

Useat tie- ja rataverkon pääväylät kohtaavat Uudellamaalla. Helsinki-Vantaa on maan tärkein ja suurin kansainvälinen lentoasema ja käytännössä ainoa tavaraliikenteen lentoasema. Helsinki-Vantaan osuus Suomen lentoasemien matkustajamääristä oli yli 80 % ja rahdista 99 % vuonna 2025. Alueen satamien osuus Suomen kaikkien satamien kautta kuljetetuista tavaratonneista oli vuonna 2022 lähes puolet. Porvoon Sköldvikin satama on kuljetusmäärällä mitattuna Suomen suurin ja Helsingin satama on Suomen merkittävin kappaletavarasatama ja kolmanneksi suurin tavaraliikenteen satama. Helsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on noin kolmasosa koko Suomen ulkomaankaupan arvosta. Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne on matkustajaliikenteen lisäksi merkittävä kuorma-autojen ja trailereiden kuljetusyhteys Suomen ja Keski-Euroopan välillä. Hangon satama on keskeinen erityisesti Saksan liikenteessä ja Inkoon satamassa on LNG-kaasuterminaalilaiva.

Uudenmaan alueen päätieverkko ja sen toimivuus on merkittävä myös valtakunnallisesti ja tieliikenteessä kuljetettujen tavaratonnien määrä on suuri. Uudenmaan maantieverkon pituus on noin 6 % koko maan tiestöstä, mutta siellä syntyy noin 22 % koko maan liikennesuoritteesta ja noin 18 % koko maan raskaan liikenteen liikennesuoritteesta. Erityisesti pääkaupunkiseudun kehäteiden ja sieltä lähtevien säteittäiset pääväylien liikennemäärät ja raskaan liikenteen määrät ovat suuret. Myös seutu- ja yhdysteillä raskaan liikenteen kuljetussuoritteet alueella ovat suuret.

Uudellamaalla tiekuljetuksissa suurimpia toimialoja ovat rakentaminen, elintarvike ja energia. Uusimaa on valtakunnan logistiikan lähtö- ja saapumisalue sekä solmupiste, jossa sijaitsee lukuisa joukko isoja logistiikkakeskuksia ja lukuisat teollisuuden sekä kaupan toimitusketjut risteävät. Alueen logistiikan toimivuudella on merkitystä koko valtakunnan logistiikan sujuvuudelle ja toimitusketjuille, kuten esimerkiksi elintarvike
jakelulle.

Liikennesuorite Uudellamaalla oli vuonna 2025 noin 5 % vähemmän verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen. Tilanne oli sama myös valtakunnallisesti eli koko maan liikenteen kokonaissuorite oli vuonna 2025 noin 5 % vähemmän verrattuna vuoteen 2019. Helsingin seudun maanteillä arkivuorokausiliikenteen kokonaismäärä oli syksyllä 2025 enää 2 % pienempi kuin vuonna 2019. Kehäteillä 1 ja 2 arkivuorokausiliikenteet ovat jo ylittäneet vuoden 2019 liikennemäärät ja kehä 3:lla liikennemäärät lähestyvät vuoden 2019 lukuja.

Suuret liikennemäärät alueen tiestöllä aiheuttavat tarvetta moniin tavanomaista tiheämmin tehtäviin hoitotoimenpiteisiin ja kunnossapidon toimiin, kuten esimerkiksi väylien reunapalteiden poistoon tai tarpeeseen uusia tien päällyste jopa parin vuoden välein. Liikennemelun torjuntatarpeet korostuvat suurten liikennemäärien ja yhä tiivistyvän asutuksen ympäristöissä.

Tieverkon palvelutaso-ongelmat korostuvat erityisesti pääkaupunkiseudun kehäväylillä sekä säteittäisillä pääväylillä. Lisäksi myös mm. vt 25:n kehittäminen ja valtateiden 3 ja 4 välisen sujuvan ja turvallisen yhteyden toteuttaminen Keski-Uudellamaalla ovat tärkeitä elinkeinoelämän lisääntyneiden tavarakuljetusten palvelemiseksi. Raskaan liikenteen palvelualueista on pula koko Uudenmaan alueella, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pientä helpotusta tilanteeseen on toistaiseksi saatu Katriinantien rekkaparkki palvelulla.

Pääkaupunkiseudun ja maakunnan keskisuurten kaupunkien taajamien ulkopuolella on maaseutumaisempi Uusimaa, jonka elinvoimalle, yritystoiminnalle ja alkutuotannolle vähäliikenteisemmän tieverkon yhteydet ovat tärkeitä. Saavutettavuuden varmistaminen koko maantieverkolla on tärkeää ja niukkojen resurssien kohdistaminen tehokkaasti ja vaikuttavimpien keinojen valinta kulloisessakin tilanteessa on oleellista.

Taulukko: Toimintaympäristön ja liikenteen tunnuslukuja

Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa on arvioitu, että tulevien kahden vuosikymmenen aikana Suomen väestö kasvaa vain hieman, kun väestön kehitystä tarkastellaan koko maan tasolla. Kasvu jakautuu maakuntien välillä hyvin epätasaisesti. Valtaosassa maakunnista väestö vähenee, kun taas väestön kasvu keskittyy pääosin Uudenmaan maakuntaan. Ennusteen mukaan väestö kasvaa Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnissa.