Kuva: Tienpidon rahoitus tuotteittain 2023 (yhteensä 121 M€).

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2023 kesäkuun tilanteessa on noin 121 miljoonaa euroa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat Uudenmaan ELYn strategia ja Uudenmaan ELYn strategiset liikenteen linjaukset, joiden keskeisenä tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Hoidolla varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys keliolosuhteista riippumatta ja korjauksilla puolestaan poistetaan tiestön kulumisesta ja ikääntymisestä johtuvia vaurioita.

Suunnittelu

Suunnittelun rahoituksella pystytään tekemään ELY-keskuksen perustehtäviin kuuluvaa liikennejärjestelmätyötä ja siihen liittyviä suunnitelmia. Väyläviraston keskitetyn suunnitteluohjelman kautta voidaan käynnistää isompia väylien aluevaraus-, yleis- ja tiesuunnitelmia.

Parantaminen

ELYn perusväylänpidon rahoituksen heilahtelut näkyvät erityisesti tieverkon parantamisessa ja vuosi 2023 on tarpeisiin nähden hyvin niukka. Väyläviraston investointiohjelman perusväylänpidon parantamishankkeiden toteuttamiseen ei tälle vuodelle kohdennettu lainkaan uutta rahoitusta.

Viime vuoden rahoituksen turvin käynnistetään yksi uusi kohde:

• Mt 170 tievaurion korjaus Ilolanjoen kohdalla, Porvoo

Joulukuussa 2022 valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2023 budjettiin rahoituksen seuraavien parantamishankkeiden toteutuksen käynnistämiseksi:

• Vt 25 ja mt 1102 Huskvarnintien liittymän parantaminen, Raasepori
• Mt 140 Pohjois-Ahjon risteyssillan uusiminen, Kerava

Muilta osin jakovarakohteet kuluvalle vuodelle sisälsivät suunnittelukohteita ja päällysteiden korjauksia.

Helsingin ja Lahden seuduilla on käynnissä MAL-sopimuksien (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toteuttaminen sovitusti vuoden 2023 loppuun mennessä. Tänä vuonna käynnistyy seuraavien parantamishankkeiden toteuttaminen. Osaan näistä hankkeista rahoitus on myönnetty jo aiemmin:

• Kt 45 / mt 145 Hyrylän eteläisen kiertoliittymän parantaminen ja kaistajärjestelyt, Tuusula
• Mt 110 Kolmiranta–Veikkola (Kolmirannantie–Haapapurontie–Soidentaantie), jalankulku- ja pyörätie, Kirkkonummi
• Mt 120 Vihdintien parantaminen rakentamalla Kortesmäen alikulkukäytävä, Espoo
• Mt 140 jalankulku- ja pyörätien parantaminen ja liikenneturvallisuuskohteet välillä Kyytitie–mt 1521, Vantaa ja Sipoo

Lisäksi MAL-sopimusten perusteella toteutetaan pieniä liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen käyttöä edistäviä toimenpiteitä sekä tehdään suunnittelua.

Hoito

Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Lokakuun alussa alkavan seuraavan hoitovuoden myötä viimeisetkin Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maanteiden hoitourakat ovat nyt uuden urakkamallin mukaisia, mikä korostaa tilaajan ja urakoitsijan välistä yhteistoimintaa. Kustannustason arvioidaan pysyvän viime vuosien tasolla, mutta vuosivaihtelu voi olla suurta eri toimenpiteiden välillä, koska sää vaihtelee vuosittain.

Korjaus

Päällystäminen on korjaamisessa suurin kuluerä. Vuodelle 2023 päällystämiseen saatujen määrärahojen ostovoima on heikentynyt merkittävästi jopa edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin mm. öljyn kallistuminen nosti merkittävästi päällystämisen hintaa. Korjausvelka kasvaa tänä vuonna erityisesti alemmalla tieverkolla. Pääväylien kunto pyritään varmistamaan. Eduskunnan nimeäminä korjauskohteina tälle vuodelle ovat:

• Mt 104 uudelleen päällystäminen, Raasepori ja Lohja,
• Mt 317 Viitailantien kunnostaminen, Asikkala
• Mt 1543 Tolkkistentien jalankulku- ja pyörätien päällystäminen, Porvoo
• Mt 3191 Sankolantien kunnostus, Hämeenlinna
• Sepänkyläntien (mt 11271) korjaaminen, Kirkkonummi,
• Kalliontien korjaaminen (mt 13811 ja mt 13817), Hausjärvi

Erillisrahoituksella toteutettavat toimenpiteet suunnitellaan määrärahan ja tarpeen mukaan. Pääpaino on päällysteen uusimisessa ja kuivatusjärjestelmien toimivuuden varmistamisessa. Esimerkiksi Kalliontie Hausjärvellä korjataan soratieksi.

Siltojen korjausten määrärahat ovat kuluvana vuonna edellisvuosien tasolla. Siltojen ja putkisiltojen materiaaleista erityisesti teräksen hintakehitys vaikuttaa korjattavien kohteiden määrään. Siltakohteissa on urakoitsijoiden riskien helpottamiseksi käytössä teräksen hintaa huomioiva indeksi. Se kuitenkin lisää epävarmuutta lopullisista kustannuksista.

Pienempiä vaurioita, rumpuja ja kuivatuspuutteita pystytään perusrahoituksella korjaamaan aiempaa vähemmän, noin 0,5 M€:n edestä.