Kuva: Tienpidon rahoitus tuotteittain 2022 (yhteensä 138,9 M€).

Tienpidon rahoitus 2022

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2022 kesäkuun tilanteessa on noin 138,9 miljoonaa euroa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat Uudenmaan ELYn strategia ja Uudenmaan ELYn strategiset liikenteen linjaukset, joiden keskeisenä tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Hoidolla varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys keliolosuhteista riippumatta ja korjauksilla puolestaan poistetaan tiestön kulumisesta ja ikääntymisestä johtuvia vaurioita.

Suunnittelu

Suunnittelun rahoituksella pystytään tekemään ELY-keskuksen perustehtäviin kuuluvaa liikennejärjestelmätyötä ja siihen liittyviä suunnitelmia. Väyläviraston keskitetyn suunnitteluohjelman kautta voidaan käynnistää isompia väylien aluevaraus-, yleis- ja tiesuunnitelmia.

Parantaminen

ELYn perusväylänpidon rahoituksen heilahtelut näkyvät erityisesti tieverkon parantamisessa ja vuosi 2022 on vielä poikkeuksellisen hyvä rahoituksen kannalta. Väyläviraston investointiohjelman pienten parantamishankkeiden toteuttaminen pystytään käynnistämään mm. seuraavilla toteutushankkeilla:

• E18 Vt 7 tievaurion korjaus Vanhakylän kohdalla, Loviisa
• Vt 7 riista-aita välille Smedsbacka –Treksilä, Porvoo
• Mt 140 liikenneturvallisuuskohteet välillä Kyytitie – Kuusijärvi
• Mt 186 Salon kuntaraja – Joddböle, kaiteiden kunnostus
• Mt 115 parantaminen rakentamalla jalankulku- ja pyörätie välille Degerbyntie – Sudenkaari, Siuntio
• Vt 3 Parolan liityntäpysäköinti, Hattula

Joulukuussa 2021 valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2022 budjettiin rahoituksen seuraavien parantamishankkeiden toteutuksen käynnistämiseksi:

•  Kt 51 valaistus välille Karjaa – Inkoo ja vt 25 Mustio – Karjaa
•  Mt 167 valaistus välille Pennala – Renkomäki

Muilta osin jakovarakohteet kuluvalle vuodelle sisälsivät suunnittelukohteita ja päällysteiden korjauksia.

Helsingin ja Lahden seuduilla on käynnissä MAL-sopimuksien (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toteuttaminen sovitusti vuoden 2023 loppuun mennessä. Lahden seudun toteutukseen tähtäävästä hankejoukosta sovittiin helmikuussa ja parantamishankkeisiin kuuluvat:

• Mt 14086 Sipurantie, jalankulku- ja pyörätie välille Suuntapolku – Hakaportintie, Lahti
• Mt 313 Vääksy-Vierumäki, 1. vaihe Vehkoo – Vesivehmaa (Lentotie) jalankulku- ja pyörätie
• Vt 24, Holman liittymän parantaminen ja Lahden keskustaan johtavat katujärjestelyt

Lisäksi MAL-sopimusten kautta toteutetaan korjauskohteita ja tehdään suunnittelua.

Hoito

Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Maanteiden hoidon uusi urakkamalli tarkoittaa siirtymistä allianssityyppiseen toimintatapaan, joka kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön tilaajan ja palveluntuottajan kesken. Kustannustason arvioidaan pysyvän viime vuosien tasolla, mutta vuosivaihtelu voi olla suurta eri toimenpiteiden välillä, koska sää vaihtelee vuosittain.

Korjaus

Päällystäminen on korjaamisessa suurin kuluerä. Vuodelle 2022 päällystämiseen saatujen määrärahojen ostovoima on heikentynyt merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna mm. öljyn kallistumisen vuoksi. Korjausvelka kääntyy jälleen tänä vuonna kasvuun erityisesti alemmalla tieverkolla. Pääväylien kunto pyritään kuitenkin varmistamaan. Eduskunnan nimeäminä jakovarakohteina toteutetaan lisäksi:

• Mt 11933, Heikinkyläntie päällysteen korjaus, Lapinjärvi
• Mt 2951, Mommilantien päällysteen korjaus, Hämeenlinna ja Hollola

Siltojen korjausten määrärahat ovat kuluvana vuonna vuoden 2021 tasolla. Siltojen ja putkisiltojen materiaaleista erityisesti teräksen hintakehitys vaikuttaa korjattavien kohteiden määrään. Tänä vuonna siltakohteissa on urakoitsijoiden riskien helpottamiseksi otettu käyttöön teräksen hintaa huomioiva indeksi. Se kuitenkin lisää epävarmuutta lopullisista kustannuksista.

Pienempiä vaurioita, rumpuja ja kuivatuspuutteita pystytään perusrahoituksella korjaamaan noin 2,5 M€:n edestä vuosittain.