Tienpidon rahoitus

Kuva: Tienpidon rahoitus tuotteittain 2026 (yhteensä 106,2 M€)

Uudenmaan elinvoimakeskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2026 kesäkuun tilanteessa on noin 89,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Uudenmaan elinvoimakeskus on saanut yhteensä noin 16,7 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa, joka käytetään päällystämiseen (13 milj. €) ja siltojen korjauksiin (3,6 milj. €). Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet sekä Väyläviraston toimintalinjaukset. Keskeisenä tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Hoidolla varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys keliolosuhteista riippumatta ja korjauksilla puolestaan poistetaan tiestön kulumisesta ja ikääntymisestä johtuvia vaurioita.

Suunnittelu

Suunnittelun rahoituksella pystytään tekemään elinvoimakeskuksen perustehtäviin kuuluvaa liikennejärjestelmätyötä ja siihen liittyviä suunnitelmia. Väyläviraston keskitetyn suunnitteluohjelman kautta voidaan käynnistää isompia väylien aluevaraus-, yleis- ja tiesuunnitelmia.

Parantaminen

Parantamisrahaa on yhteensä 16 miljoonaa euroa. Suurin osa kohteista on erillisrahaa etukäteen nimetyille kohteille tai hankekokonaisuuksille kuten MAL-sopimus. Lisäksi elinvoimakeskuksen itse ohjelmoitavaksi on myönnetty liikenneturvallisuuskohteiden toteuttamiseen 1,1 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella toteutetaan joukko pienempiä paikallisesti tärkeitä liikenneturvallisuuskohteita, mm. valaistuksen ja kaiteiden parannuksia.

Joulukuussa 2025 valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 budjettiin rahoituksen seuraavan parantamishankkeen toteutuksen käynnistämiseksi:

Vt 25 tievalaistuksen jatkaminen Tammisaaren ja Hangon välillä kolmessa eri kohteessa, Raasepori, Hanko

Muilta osin jakovarakohteet kuluvalle vuodelle sisälsivät suunnittelukohteita ja päällysteiden korjauksia.

Seuraavien kantatien 51 liittymien parantamisiin saatiin rahoitusta yhteensä 8,2 miljoonaa euroa:

Tähteläntien (mt 11129) liittymän parantaminen 3,2 milj. €

Satamatien (mt 186) liittymän parantaminen 2,8 milj. €

Störsvikintien (mt 11240) liittymän parantaminen 2,2 milj. €

Helsingin seudun maankäytön-, asumisen- ja liikenteen eli MAL-sopimuksen pohjalta toteutetaan useita pieniä yhteisrahoitteisia parantamishankkeita KUUMA-kuntien alueilla. Ensi vaiheessa toteutuksessa ovat:

Vt 25 ja Kalevankadun liittymä, Hyvinkää

Vt 25 / mt 140 liittymäjärjestelyt, Mäntsälä

Vt 25 Kaukoilantien ja Hiidenvedentien liittymien parantaminen, Vihti

Mt 148 Keravantie / Ratatie / Keinukalliontie liittymä, Kerava

Mt 170 jalankulku- ja pyörätie Box–Kilpilahdentie, Sipoo

Mt 1421 Jokelantie Palopuron kohta, jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt, Hyvinkää

Mt 1456 Hirvihaarantie jalankulku- ja pyöräilyväylä (mt 11711 Kuntomajantien liittymä–Sepänmäki), Mäntsälä

Lisäksi toteutetaan kohteita liittyen hankepakettiin maanteiden pienet liikenneturvallisuus-, joukkoliikenne- ja pyöräilykohteet KUUMA-seudulla.

Hoito

Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Maanteiden hoitourakkamalli korostaa tilaajan ja urakoitsijan välistä yhteistoimintaa. Kustannustason arvioidaan pysyvän vähintään viime vuoden tasolla, mutta vuosivaihtelu voi olla suurta eri toimenpiteiden välillä, koska sää vaihtelee vuosittain. Lisäksi mm. tavoite- ja kattohintojen ylitykset sekä indeksimuutokset vaikuttavat lopulliseen kustannustasoon. Hoitoon on budjetoitu 26,1 miljoonaa euroa vuodelle 2026.

Korjaus

Päällystäminen on korjaamisessa suurin kuluerä. Normaalin korjausrahoituksen lisäksi vuodelle 2026 on saatu noin 13 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa päällystämiseen. Päällystämisen hintataso on laskenut vuoden 2025 tasosta, mutta lopullisiin päällystystoimien kustannuksiin ja päällystyskilometreihin vaikuttaa bitumin ja öljyn hinnan raju nousu.

Eduskunnan nimeäminä jakovararahoituksella toteutettavina korjauskohteina tälle vuodelle ovat:

Mt 170 Pietarintie parantaminen pahiten vaurioituneilla osuuksilla välillä Loviisan itäinen liittymä ja vt 7 (Ahvenkoski), Loviisa

Mt 11114 Suurkirkontien ja Innanbäckintien parantaminen ja asfaltointi, Inkoo

Mt 11245 Kabanovintie, tieosa 1 Hilan liittymästä Upinniementielle, parantaminen ja asfaltointi, Kirkkonummi

Mt 11694 Boxintie, uudelleen asfaltointi, noin 2,5 km mt 170 alkaen, Sipoo

Mt 11748 Ali-Vekkoskentie asfaltointi välillä Grejuksentie ja Mickelsbölentie, Porvoo

Mt 11915 Lapinkyläntie asfaltoinnin jatkaminen, Lapinjärvi

Erillisrahoituksella toteutettavat toimenpiteet suunnitellaan määrärahan ja tarpeen mukaan. Pääpaino on päällysteen uusimisessa ja kuivatusjärjestelmien toimivuuden varmistamisessa.

Siltojen korjausten määräraha kuluvana vuonna on 13,1 miljoonaa euroa, jonka lisäksi korjausvelkarahaa siltoihin on 3,6 miljoonaa euroa. Siltojen ja putkisiltojen materiaaleista erityisesti teräksen hintakehitys vaikuttaa korjattavien kohteiden määrään. Tällä hetkellä kustannusten kohoaminen vaikuttaa tasaantuneen. Siltakohteissa on urakoitsijoiden riskien helpottamiseksi käytössä teräksen hintaa huomioiva indeksi.

Tietunneleihin liittyvistä korjaushankkeista merkittävin on Helsingissä Vuosaaren satamaan johtavan tietunnelin (mt 103) korjaus ja teknisten järjestelmien korvausinvestointi. Varsinaiset tunnelin korjaustoimet alkoivat vuoden 2026 alussa ja kestävät lähes vuoden 2026 loppuun. Lisäksi korjaustoimia tehdään Fiskarin tunnelissa (mt 104).

Tänä vuonna merkittävimpiä perusrahoituksella toteutettavia varusteiden ja laitteiden korjauskohteita ovat tievalaistuksen saneeraukset, kallioleikkausten korjaukset ja reunapaalutuksien uusimiset. Lisäksi liikennemerkkien uusimisia uuden tieliikennelain mukaisiksi toteutetaan sille myönnetyllä rahoituksella.