Uudenmaan ELY-keskus vastaa tienpidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Näiden kolmen maakunnan alueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Alueen tieverkon pituus on noin 12 % koko maan tiestöstä, mutta siellä syntyy kolmannes koko maan liikennesuoritteesta. Myös raskaan liikenteen osuus on alueella poikkeuksellisen suuri, noin neljäsosa koko maan kuljetussuoritteesta.
Toimialueella sijaitsevat Suomen vilkasliikenteisimmät tiet. Alueella on valtaosa Suomen elinkeinoelämän toimijoista ja paljon valtakunnallista logistiikkaa. Helsinki–Vantaa on maan tärkein kansainvälinen lentoasema. Samalla se on tärkeä logistinen solmukohta myös rahtiliikenteelle. Porvoossa sijaitsee Suomen suurin satama sekä merkittävä öljynjalostamo, jonka kautta hoidetaan polttoainejakelu suureen osaan Suomea. Helsingin satama on yksi Suomen suurimmista, ja sen kautta kuljetettu tavara vastaa arvoltaan kolmannesta Suomen ulkomaankaupasta. Helsingin sataman suunnitelmissa on keskittää jatkossa kaikki Viron liikenne Länsisatamaan, joka muokkaa merkittävästi liikennejärjestelyjä Länsiväylän päässä mm. uuden satamatunnelin myötä. Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen yhdistää ainutlaatuinen kasvuvyöhyke, Suomen kasvukäytävä, jonka rungon muodostavat päärata ja valtatie 3.
Taulukko: Toimintaympäristön ja liikenteen tunnuslukuja
| Uudenmaan ELY-keskus | Osuus koko maasta | ||
|---|---|---|---|
| Väestö 2022 (31.12.2021) | henkilöä | 2 090 846 | 38 % |
| Väestönkasvu 2000-2021 | henkilöä | 326 428 | 89 % |
| Työpaikat (2020) | kpl | 933 281 | 41 % |
| BKT (2019) | M€ | 108 401 | 45 % |
| Maapinta-ala (1.1.2022) | km² | 20 012 | 7 % |
| Maantiet (1.1.2022) | km | 9 257 | 12 % |
| Liikennesuorite (1.1.2022) | milj.autokm. | 10 846 | 30 % |
| Tavaraliikenteen kuljetussuorite (2020) | milj.tkm. | 7 454 | 27 % |
| Erittäin vilkasliikenteiset tiet (KVL > 15000 ajon./vrk, 2022) | km | 516 | 56 % |
| Kävelyn ja pyöräilyn väylät maanteillä (1.1.2022) | km | 1 158 | 19 % |
| Henkilövahinko-onnettomuudet (2017-2021) | kpl | 3 031 | 29 % |
| Perusväylänpidon rahoitus ilman lisärahoitusohjelmia (2022) | M€ | 135 | 18 % |
| Joukkoliikenteen rahoitus, ELY (2022) | M€ | 7 | 18 % |
Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa on arvioitu, että tulevien kahden vuosikymmenen aikana Suomen väestö kasvaa vain hieman, kun väestön kehitystä tarkastellaan koko maan tasolla. Kasvu jakautuu maakuntien välillä epätasaisesti. Valtaosassa maakunnista väestö vähenee, kun taas väestön kasvu keskittyy Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle ja Uudenmaan maakuntaan. Ennusteen mukaan väestö kasvaa Uudenmaan maakunnan lisäksi vain Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.
Tällä hetkellä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee lähes puolet koko maan työpaikoista, minkä myötä työmatkaliikenne on vilkasta. Uudenmaan alueella, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuudet.
Koronapandemian myötä liikennesuorite oli vuonna 2021 edelleen noin 8 % vähemmän Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä ja noin 3 % vähemmän Päijät-Hämeessä verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen. Valtakunnallisesti liikennesuorite oli edelleen vuonna 2021 noin 5 % vähemmän verrattuna vuoteen 2019, mutta muutoksen pysyvyyttä on vaikea arvioida. Etätöiden pysyvämpi lisääntyminen voi työmatkaliikenteen osalta hidastaa paluuta entiselle tasolle.
Vaikka kokonaisuutena katsoen toimialuettamme kuvaakin kasvu ja kehitys, ovat alueiden väliset erot suuria. Saavutettavuuden varmistaminen koko verkolla on tärkeää ja niukkojen resurssien kohdistaminen tehokkaasti ja vaikuttavimpien keinojen valinta kulloisessakin tilanteessa on aivan oleellista.