Sillat ja muut taitorakenteet
Uudenmaan elinvoimakeskus vastaa valtion tiesilloista Uudellamaalla. Alueen maantieverkolla on 1959 maantiesiltaa, mikä vastaa noin 20 % koko maan varsinaisista silloista (pinta-aloista laskettuna) ja 317 putkisiltaa, mikä on noin 10% koko maan putkisilloista (kappalemääristä laskettuna).
Maantieverkon siltojen kunnossapidosta kuuluu Uudenmaan elinvoimakeskukselle 1877 siltaa. Valtateillä 1 ja 7 sijaitsevien 82 sillan kunnossapito kuuluu toistaiseksi elinkaarihankkeiden palveluntuottajille. Valtatien 7 elinkaarihankkeen sillat (41 kpl) ja Markkinamäen tunneli Loviisassa siirtyvät Uudenmaan elinvoimakeskuksen vastuulle 30.9.2026 alkaen. Valtatien 1 elinkaarihankkeen osalta siirto tapahtuu vuonna 2029. Näiden lisäksi elinvoimakeskuksen korjausvastuulle siirtyy tienrakenteita, varusteita ja laitteita myös kantatieltä 51 Kirkkonummi–Kivenlahti hankkeen sopimusajan päättyessä marraskuun lopussa 2027.
Siltojen turvallisuus ja pitkäikäisyys varmistetaan siltojen tarkastuksilla. Silloille tehdään joka vuosi vuositarkastus. Tuolloin selvitetään, ovatko esimerkiksi kaiteet ehjät tai löytyykö jotain ongelmakohtia. Viiden vuoden välein tehdään yleistarkastus, jonka suorittavat Väyläviraston hyväksymät ja kouluttamat sillantarkastajat. Yleistarkastuksessa havaitun huonon kunnon perusteella tehdään siltaan erikoistarkastus, jossa otetaan esimerkiksi näytteet betonista ja selvitetään vesieristeiden tilanne. Erikoistarkastus toimii lähtökohtana korjaussuunnittelulle. Siltojen tarkastuksilla on suuri merkitys korjausten oikein ajoittamiseen ja tarkastuksien merkitys kasvaa siltojen ikääntyessä. Tienkäyttäjille sillan huono kunto näyttäytyy useimmiten vasta silloin, kun sillan liikennettä joudutaan rajoittamaan tai sillan kunnostus aloitetaan.
Siltojen huono kunto johtuu muun muassa korkeasta iästä, tiesuolan käytöstä ja ilmastonmuutoksen myötä nollan tuntumassa vaihtelevista keleistä. Suolauskertojen määrä lisääntyy ja tiesuolan käyttömäärä kasvaa verrattuna jatkuvampaan pakkaskeliin, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa. Tämä lisää sillan suola-pakkasrasitusta. Nykyään rakennettava tai korjattava silta on laadukkaampaa työtä kuin menneinä vuosina. Tämä selittyy kehittyneemmillä materiaaleilla, esimerkiksi nykyiset betonilaadut kestävät paremmin suola-pakkasrasitusta. Myös suunnittelussa kiinnitetään enemmän huomiota kestävyyteen. Siltojen tarkastusjärjestelmää ja tiedonhallintaa on parannettu, ja myös laadunvalvontaa on tehostettu. Lisäksi siltojen rakenteellisia ominaisuuksia on kehitetty ja nyt pystytään rakentamaan esimerkiksi liikuntasaumattomia siltoja.
Siltoja korjataan ja uusitaan vuosittain rahoituksen määrän mukaan noin 20–30 kappaletta. Tänä vuonna siltojen korjauksiin on käytettävissä noin 10,9 miljoonaa euroa. Suurimpana haasteena siltojen osalta on niiden ikäjakauma. Toiminta-alueelle tyypillistä ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut vilkasliikenteiset tiet, joiden sillat ovat tulleet peruskorjausikään. Näitä siltoja on määrällisesti paljon ja korjauskohteina ne ovat suurten liikennemäärien takia erittäin vaativia. Tuon aikakauden siltojen suunniteltu kantavuus on nykyvaatimuksia pienempi. Siksi useat korjattavat sillat täytyy uusia tai vahventaa, jotta ne kestäisivät nykyisen ajoneuvoasetuksen sallimat suuremmat akseli- ja kokonaiskuormat.
Siltojen kunnon perusteella Uudenmaan elinvoimakeskuksen kaikista silloista 8 kappaletta on uusittava (kuntoluokka 1) ja noin 554 korjattava lähiaikoina (kuntoluokka 2 ja 3). Painorajoitettuja siltoja on 10 kpl. Kun huomioidaan siltojen kantavuuspuutteet, joudutaan siltoja uusimaan tai vahventamaan 18 kpl ja korjaamaan noin 547 kpl. Huonokuntoisista silloista (kuntoluokat 1 ja 2) 37 kappaletta eli lähes 43 % sijaitsee vilkasliikenteisillä maanteillä.
Siltojen kunnon heikkenemisestä johtuvaa korjausvelan kasvua on mahdollista hidastaa oikea-aikaisilla korjaustoimenpiteillä. Peruskorjausikään tulevien siltojen suuri määrä ja korjauskustannusten kasvu rahoituksen pysyessä samana tai vähentyessä kasvattavat korjausvelkaa. Siltojen ikärakenne tulisikin ottaa huomioon määrärahoja myönnettäessä. Erityisesti pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisimmissä kohteissa korjaushankkeiden liikennejärjestelyt ovat vaativia, liikenteelliset vaikutukset ulottuvat kauas ja voivat koskea useita kulkumuotoja. Tällöin myös korjaustoimien ajoituksella on merkitystä koko liikennejärjestelmän toimivuudelle.
Eri kuntoluokkiin sijoittuvien siltojen kappalemäärät ja painorajoitetut määrät on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko: Siltojen kunto ja painorajoitettujen siltojen lukumäärä.
| Kuntoluokka / kuvaus | Uusimaa | Osuus | Painorajoitettuja, kpl |
| 1 / Erittäin huono – kunto ei ole hyväksyttävissä, silta on täydellisen peruskorjauksen tai uusimisen tarpeessa | 8 | 0,4 % | 0 |
| 2 / Huono – useita selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita tai jokin yksittäinen vakava vaurio, erikoistarkastuksen ja peruskorjauksen tarve on ilmeinen | 79 | 4,2 % | 3 |
| 3 / Tyydyttävä – rakenteissa vaurioita ja puutteita, sillassa on korjaustarpeita, mutta peruskorjausta voidaan tarvittaessa vielä siirtää | 475 | 25,3 % | 4 |
| 4 / Hyvä – lievää kulumista, vähäisiä kunnostustarpeita ja ennaltaehkäiseviä ja vaurioitumista hidastavia toimenpiteitä | 1226 | 65,3 % | 3 |
| 5 / Erittäin hyvä – uusi tai uuden veroinen | 82 | 4,4 % | 0 |
| Ei arvoa | 7 | 0,4 % | |
| Yhteensä | 1877 | 100 % | |
| Painorajoitettuja yhteensä, kpl | 10 |
Tietunneleita ylläpidetään yhteistyössä Fintrafficin kanssa
Uudenmaan elinvoimakeskuksen alueella on 11 maantietunnelia, joista elinkaarihankkeiden palveluntuottajien vastuulla on 6 tunnelia ja elinvoimakeskuksen vastuulla 5 tunnelia. Muutama näistä on kiinteästi kaupunkirakenteessa olevia maankäytön kehittämistä tukevia tunneleita. Näistä Keilaniemen tunnelin kustannusvastuu on Espoon kaupungilla. Syyskuun lopulla 2026 vt 7 Koskenkylä–Kotka elinkaarihankkeen päättyessä Uudenmaan elinvoimakeskuksen vastuulle siirtyy yksi maantietunneli lisää ja vuonna 2029 vt 1 Muurla–Lohja elinkaarihankkeen päättyessä 5 tunnelia lisää.
Uudenmaan elinvoimakeskuksen hallinnointivastuulle kuuluu koko tunnelikokonaisuuden toiminta myös Fintraffic Tie Oy:n omistaman tekniikan osalta. Fintraffic toimii tunneleiden liikenteenohjaus- ja turvallisuusjärjestelmien operoijana. Tunneleiden rakenteet, laitteet ja järjestelmät vaativat vuosittain suoria hoito- ja ylläpitotoimia. Myös niiden elinkaaret ovat eripituisia ja osa on jo korjaus- ja korvausinvestointi-iässä. Helsingissä sijaitsevan Vuosaaren tunnelin (mt 103) rakenteiden korjaus- ja teknisten järjestelmien korvausinvestointihanke toteutetaan vuosina 2025–2026. Vuonna 2026 peruskorjataan myös Fiskarin tunnelin rakenteet ja uusitaan valaistus (mt 104).
Meluesteiden uusiminen
1980- ja 1990-luvuilla toteutetut meluseinät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä ja niiden kuntoa on tarve inventoida ja aloittaa kiireellisimpien kohteiden korjaus- tai uusimissuunnittelu. Näitä uusimistarpeessa olevia meluseiniä on erityisesti Helsingin seudun vilkkaiden pääväylien varrella.
Meluesteiden uusiminen on kalliimpaa kuin uusien rakentaminen; liikennejärjestelyt, purkutyöt ja jätteiden käsittely aiheuttavat lisäkustannuksia. Vuosien myötä myös väylien liikennemäärät sekä meluntorjunnan vaatimukset ovat kasvaneet. Tällä hetkellä pystytään tekemään vain välttämättömät, kiireelliset korjaustoimet meluesteiden osalta.