Päällysteet

Päällystetty tieverkko jaetaan korjausluokkiin 

Päällystetty tieverkko on jaettu yhteysväleittäin korjausluokkiin liikennemäärän, tien aseman tieverkolla sekä paikallisia liikenteen tarpeita kuvaavan muun tiedon perusteella. Kuuluakseen korkeimpaan korjausluokkaan tien tulee yhdistää tärkeät maakunta- tai aluekeskukset, olla osana merkittävää elinkeinoelämän kuljetusreittiä, olla osa merkittävää matkaketjua tai johtaa merkittäviin satamiin tai rajanylityspaikkoihin. Rahoitus ohjaa voimakkaasti eri luokassa olevien teiden päällystystoimia. Toimintalinjojen mukaisesti vilkasliikenteisten maanteiden, eli käytännössä pääteiden, pintakunto turvataan, muualla tehdään mikä rahoituksen puitteissa on mahdollista. Joka vuosi pyritään toteuttamaan vähintään yksi tärkeä jalankulku- ja pyöräily-yhteyden parantamishanke. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on keskeinen osa elinvoimakeskuksen kestävän liikenteen strategiaa. 

Vuodelle 2026 päällysteisiin osoitetusta rahoituksesta yli kolmasosan kattaa erillinen korjausvelkarahoitus. Päällystystoimien kustannustasoon liittyy suurta epävarmuutta, koska sideaineena käytettävän bitumin hinta seuraa rajusti noussutta raakaöljyn hintaa. Tämän vuoden päällystysmäärä on noin 265 tiekilometriä. Alemman verkon päällystyskohteilla tarvitaan päällysteen uusimisen lisäksi myös rakenteenparantamistoimenpiteitä, jotka nostavat kilometrikustannuksia. Tämä näkyy myös päällystyspituudessa. Tämän vuoden päällystysmäärillä päällystettyjen teiden kunnon ennustetaan hieman heikkenevän.

Kuva: Huonokuntoisten päällysteiden osuus ja päällystysohjelman pituus Uudenmaan elinvoimakeskuksen maanteillä. Huom. Päällysteen kuntomittauksen mittaustekniikkaan ja kuntoarvoihin vaikuttaviin raja-arvoihin on tehty tarkennuksia vuonna 2024, joten huonokuntoisten osuudet eivät ole täysin vertailukelpoisia edeltäviin.  

Päällysteiden ikä on alueella keskimäärin kuusi vuotta vilkkailla teillä ja 15–30 vuotta muilla teillä.  

Päällystysohjelmointi 

Elinvoimakeskus suunnittelee kesän päällystystyöt talvella. Mittaus- ja muiden lähtötietojen, palautteiden, sekä ennusteiden avulla asiantuntijat määrittelevät päällystyskohteet mahdollisimman tehokkaasti toteutettaviksi.  Suurin osa vilkkaan tieverkon päällystyskohteista varmistuu keväällä touko–kesäkuun vaihteessa, kun keväällä toteutettavat teiden kuntomittaukset ovat valmistuneet. Kevään aikana paljastuneet vauriot voidaan vielä lisätä saman kesän ohjelmaan. Päällystystyöt toteutetaan kesäaikaan, touko–lokakuussa. Myös tiemerkinnät uusitaan kesäkaudella. Päällysteiden vaurioita korjataan myös paikkauksilla ja paikkausta hieman suurempina täsmäkorjauksina, koska päällysteen uusiminen kokonaan ei kustannussyistä ole mahdollista läheskään aina tarvittaessa.

Suurin osa päällystyskohteista on vilkkailla pääteillä, joiden kuluminen on talviaikaan nopeaa johtuen nastarenkaiden aiheuttamasta kulutuksesta ja suurista liikennemääristä. Vähäliikenteisemmän tien päällystevaurioiden syy on usein tien rakenteessa, jolloin pelkkä päällysteen uusiminen ei riitä. Tällöin kohteen kustannukset ovat pahimmillaan moninkertaiset pelkkään päällystämiseen verrattuna.

Vähäliikenteisten teiden päällysteiden ohjelmoinnissa pyritään pidempään aikajänteeseen. Viime vuosina on jouduttu keskittymään akuutteihin kohteisiin, mikä on heikentänyt työn tehokkuutta. Korjattavat kohteet ovat olleet hajallaan ja kohteiden heikon kunnon vuoksi korjaukset ovat olleet kalliita.

Uudenmaan elinvoimakeskuksen alueella on huomattava määrä vilkkaasti liikennöityjä ramppeja, joiden päällysteiden ylläpito vaatii erilaisia päällysteratkaisuja. Koko maantieverkon rampeista noin 30 % eli 415 tiekilometriä sijaitsee Uudenmaan elinvoimakeskuksen alueella. Ramppien kunnostusten ohjelmointiin ja uudelleenpäällystykseen on luotu monivuotinen yksikköhintainen korjausurakka, jonka avulla pyritään elinkaaritehokkaaseen toteutukseen. Ramppienkin osalta kunnostuksia joudutaan priorisoimaan liikennemäärien ja tien merkittävyyden perusteella.

Kohti päällysteiden ennakoivaa kunnossapitoa 

Viime vuosina on entistä enemmän pyritty resurssien puitteissa panostamaan päällysteiden ennakoivan kunnossapidon toimiin. Tästä esimerkkinä on päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon parantamisurakka, jossa tarkistetaan kuivatuksen toimintaa ja pyritään varmistamaan kuivatus ensisijaisesti viime vuosina päällystetyillä teillä tai lähivuosina päällystettävien teiden osalta. Tien pinnalta veden valumisen estävät reunapalteet, umpeen kasvaneet tien sivuojat ja tukkeutuneet rummut sekä näistä johtuva tien rakenteiden jatkuva märkyys johtavat päällysteen ennenaikaiseen vaurioitumiseen sekä tierakenteen kantavuusongelmiin.

Vuonna 2018 Uudenmaan ELY-keskus, Väylävirasto sekä Roadscanners Oy käynnistivät yhteistyössä kymmenvuotisen tutkimus- ja kehitysprojektin ”Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi” (PEHKO). PEHKO-projekti keskittyy pääasiassa Hyvinkään hoitourakan alueelle ja sen piiriin kuuluu yhteensä 860 kilometriä päällystettyjä teitä. Projektin tavoitteena on katkaista huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän kasvu ja pidentää päällysteiden käyttöikää. Menetelmänä on tiestön tarkka mittaaminen, joka mahdollistaa syy-seuraussuhteiden pitkän aikavälin analyysit, tarkat räätälöidyt korjaussuunnitelmat ja uusimpien tutkimustulosten sekä digitalisaation hyötyjen ulosmittaamisen. Mittausten perusteella pyritään tunnistamaan nopeasti vaurioituvat kohdat ja korjaamaan ne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin korjaamisen kustannukset ovat alhaisia verrattuna liian myöhään tehtäviin raskaisiin korjauksiin. Keinoja käyttöiän kasvattamiseen ovat mm. päällystepaksuuden lisääminen, rakenteen vahvistaminen, talvihoidon oikeat toimet sekä tien kuivatuksen kunnostus.

Projektin edettyä loppusuoralle voidaan todeta projektikohteena korjattujen osuuksien onnistuneen hyvin – ne käyttäytyvät oletetulla tavalla. Uusmaalaisen tieverkon kaksijakoisuus näkyy tuloksissa selvästi. On vilkkaasti liikennöityjä teitä, jotka on suunniteltu ja rakennettu nykyliikenteelle, ja muu tiestö on vähäliikenteisempää vanhaa kantaa, jota ei ole koskaan mitoitettu nykyisen kaltaiselle raskaalle ajoneuvoliikenteelle. Jälkimmäisten korjaaminen kestävästi on kallista ja monesti hankala kompromissi resurssien ja tarpeiden välillä. Halvinta on pitää talvihoidon avulla ja tien kuivatusta korjaamalla vesi pois tierakenteista aiheuttamasta routa- ja muita rakennevaurioita. On myös havaittu, että omaisuudenhallinnan näkökulmasta raha on joskus järkevä käyttää korjaamiseen kohteessa, jossa vauriot etenevät nopeasti, vaikka tienpinnan kunto on vielä kohtuullisen hyvä. Tätä tienkäyttäjäasiakkaan voi olla vaikea ymmärtää, jos vieressä on jo vuosia huonossa kunnossa ollut tie, joka edelleen joutuu odottamaan toivottua korjausta.

Päällystettyjen teiden ylläpidon yhtenä merkittävänä osana ovat myös tiemerkinnät, joiden ylläpito ja uusiminen liittyvät vahvasti päällysteiden uusimiseen. Koska tiemerkinnät lisäävät turvallisuutta, niiden rahoituksesta ei tingitä, vaikka tien kunto muuten olisi huono. Uudenmaan elinvoimakeskuksen alueella tiemerkintöjä korjataan ja uusitaan kahdessa monivuotisessa palvelusopimuksessa.