Korjausvelan hallinta vaikeutuu
Valtion julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 säästöpaineet kohdistuvat erityisesti LVM:n hallinnonalalle. Väyläverkon kehittämiseen tulee pysyvä 110 M€:n leikkaus kolme vuotta kestäneen korotetun tason jälkeen. Perusväylänpidon osaltakin uhkana on 15 M€:n vähennys, joka kuitenkin vielä arvioidaan syksyn budjettiriiheen mennessä. Päivittäisen liikennöitävyyden varmistamisen ja korjausvelan hallinnan tärkeydestä vallitsee onneksi laaja yhteisymmärrys. Vaikka leikkauksia ei perusväylänpitoon tulisikaan, korjausvelan hallinnasta on tulossa vaikeaa.
Viimeisen vuoden aikana maarakennusalan kustannustaso on noussut noin 16 %. Energian ja keskeisten raaka-aineiden kustannusten nousu tuntuu infratoimialalla. Öljyn ja kaasun hinta näkyy hyvin suoraan päällystystoiminnassa, teräksen hinta rakentamisessa ja polttonesteiden hinta erityisesti tiestön hoidossa. Samalla rahalla saadaan vähemmän kuin ennen. Esimerkiksi tänä vuonna Uudenmaan ELYn toimialueella päällystysohjelman pituus on enää noin 500 km, joten korjausvelka kasvaa. Lisäksi talvi 2022 oli vaikea päällysteiden kunnon kannalta.
Vuonna 2021 rahoitus riitti vielä noin 700 km:n päällystysmäärään, jolla korjausvelka ei lisääntynyt. Valitettavasti vuosi 2023 näyttää vieläkin huonommalta. Korjausvelkaa on paitsi teiden päällysteissä niin myös mm. silloissa ja muissa taitorakenteissa, pistemäisissä tievauriokohteissa, kuivatusrakenteissa sekä varusteissa ja laitteissa. Tarpeellisista korjauskohteista ei ole pulaa.
Vieraslajit tieympäristössä
Kesäkuussa 2019 annettiin uusi kansallinen asetus haitallisista vieraslajeista ja lajilistalle lisättiin mm. kurtturuusu ja komealupiini. Molemmat ovat tuttuja näkyjä tieympäristössä. Kurtturuusuja on myös istutettu aiempina vuosikymmeninä runsaasti lajin hyvän kestävyyden vuoksi. Kesäkuusta 2022 lähtien kurtturuusuja ei saisi esiintyä tiealueilla, koska esiintyminen tällaisilla jatkuvasti käytössä ja hoidossa olevilla alueilla katsotaan kansallisen asetuksen kieltämäksi kasvatukseksi. Toisaalta EU:n vieraslajiasetus lähtee siitä, että “hinnalla millä hyvänsä” torjunta ei ole perusteltua eli hallintatoimenpiteiden on oltava suhteessa ympäristöön kohdistuvaan vaikutukseen. Valtakunnallisesti haitallisten vieraslajien poiston korjausvelka on jopa 56 M€. Alustavan arvion mukaan huomattava osuus kustannuksista muodostuu vieraslajijätteen vastaanotosta ja käsittelystä, joten jätteenkäsittelyyn tarvittaisiin kustannustehokkaita ratkaisuja. Näihin toimiin ei ole erillistä rahoitusta, mikä vaikeuttaa vieraslajien hallintaa. Merkittävä osa Suomen tieympäristön kurtturuusuesiintymistä sijaitsee Uudenmaan ELYn alueella. Kesällä 2022 on tarkoitus käynnistää ainakin yksi isompi hanke kurtturuusujen hävittämiseksi sekä tehdä priorisoitua toimenpideohjelmaa saatujen kustannustietojen pohjalta ympäristöltään herkimpiä alueita painottaen.
Huoltovarmuuden varmistaminen
Kansallisen huoltovarmuuden peruspilareita mm. energian saannin ohella on toimiva liikennejärjestelmä poikkeusoloissakin. ELY-keskusten liikennevastuualueet varautuvat alueellaan normaaliolojen tehtäviensä varmistamiseen ja lainsäädännön mukaisesti tiettyihin poikkeusolojen erityistehtäviin. Hoitourakoiden toiminnan varmistaminen mukaan lukien kalusto ja materiaali liittyy suoraan tienpidon perustehtävään. ELYjen joukkoliikenteen järjestämistoiminto puolestaan tukee poikkeusoloissa vastaavasti tilanteen mukaan tarvittavien henkilökuljetusten järjestämistä. Näiden lisäksi ELY-keskusten liikennevastuualueet varautuvat tiettyihin vain poikkeusoloissa tarvittaviin erityistehtäviin, joita on mm. kuljetusten ohjaus. Tienpidon toimien suuntaamisessa huoltovarmuusnäkökulma on ollut aiempaa näkyvämmin esillä. ELY-keskuksessa pyrimme tunnistamaan keskeisimmät hankkeet yhdessä muiden viranomaisten kanssa myös tästä ajankohtaisesta näkökulmasta ja osaltamme edistämään niitä aktiivisesti.