Tienpidon näkymiä

Tienpidon rahoitusnäkymät ovat epävarmat 

Julkisen talouden suunnitelman mukaan perusväylänpitoon kohdistetaan tulevina vuosina lisäsäästöjä. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Liikenne 12 on korostettu perusväylänpidon pitkäjänteisen rahoituksen merkitystä sekä väyläverkon korjausvelan hallintaa. Liikenne 12 -suunnitelman ja julkisen talouden suunnitelman sekä kehyspäätöksen ero perusväylänpidon osalta on merkittävä. Korjausvelan kiihtyvän kasvun myötä huonokuntoinen tieverkko tulee näkymään yhä useammin tienkäyttäjille. Rahoituksen merkittävän vähenemisen myötä on entistä tiukemmin priorisoitava ne väylät, joita kunnostetaan. Väylänpidon toimenpiteiden pitkäjänteinen valmistelu ja toteutus vaikeutuvat ja toiminnan tehokkuus kärsii alhaisesta rahoitustasosta ja epävarmoista rahoitusnäkymistä.

Tieverkossa jatkossakin korjattavaa  

Tänä vuonna päällysteiden ja muiden tierakenteiden korjauksia pystytään jatkamaan edelleen tehostetusti korjausvelkarahoituksen turvin. Korjausvelan purkuun tarkoitettua lisärahoitusta ei ole käytettävissä vuonna 2027.

Tänä vuonna päällystystöitä tehdään myös alemmalla tieverkolla, jonne korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa eniten. Näillä teillä uudelleenpäällystämisen lisäksi tehdään monin paikoin myös tien rakenteen parantamista. Kustannusten epävarmuuden takia lopullinen päällystysohjelma selviää vasta kesä-heinäkuussa. Tulevina vuosina haasteena on ylläpitää nykyinen kuntotaso tieverkon vilkkaimmalla osalla. Koko muun tieverkon toimenpiteistä joudutaan tinkimään.

Siltakorjauksia tehdään tuttuun tapaan ympäri toimialuettamme, mutta myös tunneleiden korjauksia tulee työlistalla enenevässä määrin. Uudellamaalla on lukuisa joukko vilkasliikenteisiä teitä, joiden sillat ovat tulleet peruskorjausikään. Korjattavia siltoja on paljon ja suurten liikennemäärien takia ne ovat erittäin vaativia korjauskohteita.

Pienten parantamishankkeiden näkymät ovat vaisut. Kuluvana vuonna ja tulevalle vuodelle on hieman rahoitusta liikenneturvallisuushankkeiden toteuttamiseen. Sen avulla teemme joitakin pieniä kävelyn ja pyöräilyn sekä turvallisuutta edistäviä pistemäisiä kohteita eri puolille toimialuettamme.

Tulevalla nelivuotiskaudella päättyvät moottoriteiden E18 Koskenkylä–Loviisa–Kotka elinkaarihanke (2026), Kt 51 Kirkkonummi–Kivenlahti STY-urakka (2027) ja E18 Muurla–Lohja elinkaarihanke (2029). Hankkeiden päättymisten myötä moottoritieosuudet siirtyvät elinvoimakeskuksen kunnossapitoon.

Hyvä volyymi väyläinfran kehittämisessä 

Valtion väyläverkon investointiohjelma 2027–2034 sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia: Kehä 3 Puistolan pohjoisen ylikulkusillan uusiminen ja Vt 25 Hanko–Mäntsälä 1. vaiheen osahankkeet (Vesitornin eritasoliittymä, Asemantien liittymän kohta, Langansböle–Västerbacka ja Nopon kohta), Kehä 3 Espoonkartanon kohdan painumakorjaus sekä Vt 1 / Kehä 2 Nihtisillan eritasoliittymän parantaminen. Aikaisemmin päätettyjä hankkeita ovat Vt 25 osuus Meltola–Mustio ja Mt 1583 (Atomitie) rakentaminen välillä mt 170–Saaristotie. Kevään 2026 kehysriihessä oli esillä lisäksi useampi liittymähanke kantateillä 51 (Kela, Tähtelä ja Vuohimäki).

Helsingin seudun MAL-sopimus allekirjoitettiin vuoden 2024 lopussa. Sopimus sisältää isoja hankkeita pääkaupunkiseudulla: Vt 4 Lahdenväylä välillä Kehä 1–Kehä 3 ja Ilmasillan eritasoliittymä sekä Kehä 1 Maarinsolmun eritasoliittymä. Lisäksi sopimus sisältää KUUMA-seudun kuntien alueelle merkittävän noin 35 miljoonan euron hankekokonaisuus maanteiden pieniin parantamishankkeisiin. Hankekokonaisuudesta on sovittu ja hankkeiden suunnittelu ja toteutus on käynnissä tai käynnistymässä. Isot kehittämishankkeet toteuttaa Väylävirasto.

Lisäksi Uudellamaalla kunnat ja kaupungit toteuttavat toteuttamissopimuksilla lukuisia elinvoimaa edistäviä maanteiden kehittämishankkeita.