Tienpidolla varmistetaan sujuvaa ja turvallista arkea meille kaikille
Tienpitäjän arjessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Tarvitaan myös herkkää asiakastarpeiden kuuntelemista ja toimintaa tämän mukaisesti toiminnan reunaehdot tunnistaen ja niistä viestien. Asiakkaiden odotukset ovat joskus suuremmat kuin mihin pystymme, mutta niissäkin tapauksissa vuoropuhelulla luomme yhteistä ymmärrystä tilanteesta. ELY-keskuksen arvot – asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö – näkyvät aidosti tienpidon arjessa.
Mennyt talvi oli teiden hoidon kannalta vaihteleva, mutta ei menneistä talvikausista vaikeimpia. Talven asiakastyytyväisyys oli Espoon ja Raaseporin urakoiden alueella maan parhaimpia. Siitä kiitos osaaville palveluntuottajille ja tilaajille. Toimintaympäristö alueella on mitä vaativin.
Tuleva kesä on tietöiden aikaa. Päällystystöitä tehdään reilulla 600 kilometrillä maantietä ja lisäksi jalankulun ja pyöräilyn väyliä parannetaan noin 30 kilometriä. Ihan viime vuoden päällystyskilometreihin ei tänä vuonna päästä, mutta aiempia vuosia reilusti enemmän toimenpiteitä kohdistuu keskivilkkaille seutu- ja yhdysteille. Myönnetystä lisärahoituksesta, nk. korjausvelkarahasta, kohdistetaan pieni osa myös siltoihin. Liikenneturvallisuutta parannetaan mm. tiekaiteiden kunnostuksilla ja kallioleikkausten lujituksilla sekä joukolla pieniä parantamistoimenpiteillä, joita olemme yhdessä alueen liikenneturvallisuusryhmissä suunnitelleet. Myös muita varusteita ja laitteita pystytään tänä vuonna korjaamaan selvästi viime vuosia enemmän.
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on kaksi MAL-seutua, Helsingin seutu ja Lahden seutu. MAL-sopimukset 2024–2035 syntyivät vuoden 2024 lopulla ja niissä sovittujen toimenpiteiden toteutus on monin kohdin käynnistynyt. Perinteisesti MAL-sopimuksiin liittyvänä toimenpiteenä tulevina vuosina seuduilla työllistävät pienet yhteisrahoitteiset parantamishankkeet. Helsingin seudulla hankkeet kohdistuvat KUUMA-kehyskuntien alueelle tällä sopimuskaudella. Sovittujen investointien tulee olla valmiit vuoden 2029 loppuun mennessä. MAL-sopimus nimesi myös merkittäviä isoja maanteiden kehittämisinvestointeja alueelle: valtatie 12 Mankala–Tillola Lahden ja Kouvolan välillä, kehä I Maarinsolmun eritasoliittymä Espoossa sekä Lahdenväylä (valtatie 4) välillä Kehä I–Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä Helsingissä. Isot kehittämishankkeet toteuttaa Väylävirasto ja alustavan aikataulun mukaan näiden rakentamisen hankinnat käynnistyvät tämän ja ensi vuoden aikana. Helsingin seudun MAL-sopimukseen sisältyy myös valtakunnallisesti strategisia vaikutuksia omaava selvitys, jossa valtio yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa selvittää pääkaupunkiseudun pääväylien roolia ja valtakunnallista merkitystä vuoden 2025 aikana. Asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kokonaisvaikutukset huomioivalla tavalla on tässä selvityksessä keskiössä.
Hallituksen kevään kehysriihessä nimeämät uudet hankkeet kohdistuvat mm. Länsi-Uudellemaalle, mainiten erityisesti pitkään rakentamisrahoitusta odottaneen valtatien 25 välillä Meltola–Mustio. Hankesuunnittelun puolella mainittakoon kehysriihen ehdotus käynnistää nk. kehä IV suunnittelu kolmostien ja Tuusulanvylän (kt 45) välille Helsinki–Vantaan lentokentän pohjoispuolelle. Molemmat hankkeet ovat pitkään olleet niin keskustelun aiheina kuin suunnittelupöydillä. Viime vuoden puolella päätetyllä valtatien 3 Moreenin eritasoliittymän hankkeella Hämeenlinnassa on kuokka isketty jo maahan.
ELY-keskukset valmistautuvat paraikaa myös valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston sekä elinvoimakeskusten käynnistymiseen 1.1.2026. Liikennesektorilla tämä tarkoittaa paitsi uudenlaisen yhteistyön rakentamista maankäyttö- ja ympäristöasioissa uusien virastojen välille, henkilöliikenteen tehtävien eli joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvien tehtävien siirtymistä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen nykyisen liikennevastuualueen jakamista kolmelle elinvoimakeskusalueelle. Uudenmaan elinvoimakeskus tulee muodostumaan Uudenmaan maakunnan alueelle, Kanta-Hämeen liikennetehtävät siirtyvät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueelle ja Päijät-Hämeen liikennetehtävät Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen muodostamalle alueelle. Muutos tehdään joustavasti tietoa ja asiantuntijuutta siirtäen, joten toiminta asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan toimii katkeamattomana.
Kiitämme yhteisesti koko Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen johtotiimi ja asiantuntijat alueemme kaikkia toimijoita ja tienkäyttäjiä hyvästä yhteistyöstä tienpidon hyväksi!
Kesäkuussa 2025
Päivi Nuutinen
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja
