Siirry sisältöön

Etusivu Toiminta ja tavoitteet Liikenteen linjaukset

Liikenteen linjaukset

Liikenteen strategiset painotukset

Tienpidon ja liikenteen kehittämisen keskiössä ovat turvallisuus, kestävyys ja elinvoima

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminnan uudet linjaukset ovat valmistuneet. Näillä tienpidon ja liikenteen kehittämisen linjauksilla vastataan vallitseviin megatrendeihin sekä koko yhteiskuntaa ohjaaviin tavoitteisiin ja muutoksiin. Linjaukset luovat suuntaviivat tulevien vuosien tienpidolle, joukkoliikenteen järjestämiselle sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Elinvoimaa pitkäjänteisyydellä

Elinvoimaan vaikuttavat monet asiat, mutta saavutettavuus on yksi tärkeimmistä alueen elinvoimaisuuden tekijöistä niin asukkaille kuin yrityksillekin. Saavutettavuus syntyy sujuvista ja toimivista rautateiden, tieliikenteen, vesiliikenteen sekä ilmaliikenteen yhteyksistä ja hyvin usein näiden eri kulkumuotojen saumattomasta yhdistelystä eri vaiheissa matka- ja kuljetusketjuja. Tänä päivänä tietoliikenne ja tietoliikenneyhteydet viidentenä liikennemuotona ovat yhä tärkeämmässä roolissa myös saavutettavuuden osalta.

Keväällä 2021 valtioneuvoston hyväksymä Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) antaa tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset koko maan liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Se luo pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen, sillä suunnitelma on laadittu 12 vuodeksi. Suunnitelmaa päivitetään matkan varrella, lähtökohtaisesti hallituskausittain ja samalla lähivuosien tarkennusten yhteydessä suunnitellaan seuraavat neljä vuotta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Suunnitelmalla tavoitellaan saavutettavaa, kestävää ja tehokasta liikennejärjestelmää. Tavoitteet ovat rinnakkaisia ja ne kaikki pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta.

Liikenne 12 -suunnitelma on ollut tärkeä lähtökohta myös Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen linjausten päivittämisessä. Liikennettä kehitetään yhteisesti sovittujen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Etelä-Suomen erityispiirteenä on suunnitelmassa tunnistettu kestävän liikkumisen suuri päästövähennyspotentiaali, mikä edellyttää pyöräilyn, kävelyn sekä joukkoliikenteen infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä. Lisäksi kansainvälisen liikenteen määrä on suuri. Tämä vaatii tavaraliikenteen solmukohtien, kuten logistiikkakeskittymien ja satamien saavutettavuuden turvaamista. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueelle ovat lisäksi ominaista liikenteen hallinnan ja raskaan liikenteen taukopaikkojen tarpeet.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sitä konkretisoiva kahdeksanvuotinen investointiohjelma linjaavat mille infratoimenpiteille kohdennetaan valtion rahoitusta. Väyläverkon kehittämisessä painotetaan voimakkaasti pääväyliä. Kestävän liikkumisen edistämiseen panostetaan nykyistä enemmän etenkin kaupunkiseuduilla.

ELY-keskus on mukana kehittämässä alueen liikennejärjestelmää tukemaan alueen elinvoimaisuutta. Tienpidossa priorisoidaan elinkeinoelämälle keskeisiä reittejä ja turvataan työssäkäynnin tarpeet. Joukkoliikenteen järjestämisessä keskeistä on kestävien työmatkojen mahdollistamisen rinnalla sujuvat koulu- ja opiskelumatkat.

Kestävyys on koko yhteiskuntaa läpileikkaava teema

Ilmastonmuutoksen hillintä on yhteiskunnallinen tavoite, joka vaikuttaa yhä enemmän myös liikennejärjestelmän kehittämiseen. Liikenteessä kestävyys tarkoittaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisen sekä henkilöautoliikenteen vähentämisen lisäksi myös meluhaittojen vähentämistä, pohjavesien suojaamista sekä ilmanlaadun parantamista. Kestävien kulkumuotojen käytön edistäminen parantaa usein myös liikenneturvallisuutta.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja Suomen liikennejärjestelmän tulee olla kokonaan päästötön vuonna 2045. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelusta lähtien teemme järjestelmällistä työtä päästäksemme kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta on liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tiekartasta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021. Siinä on määritelty toimenpiteitä, joilla liikenteen päästövähennystavoitteisiin voidaan päästä ja niistä suurin osa kohdistuu tieliikenteeseen.  Liikenteen päästöistä merkittävin osa aiheutuu tieliikenteestä. Päästövähennykset edellyttävät fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla, ajoneuvokannan kehittämistä sekä monipuolisia toimenpiteitä liikennejärjestelmään. Tavoitteena on, että henkilöautoliikenteen suorite ei enää kasvaisi.

Liikennejärjestelmän kehittämisessä painotetaan valtakunnallisesti entistä enemmän raideliikennettä. ELY-keskuksen toimin päästövähennyksiä voidaan saavuttaa kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän kestävään liikkumiseen: kävely- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseen, joukkoliikenteen infraan ja joukkoliikennepalveluihin. Tavaraliikenne ja joukkoliikenne asetetaan etusijalle kaupunkiseutujen maantieverkon kehittämisessä ja kestävää henkilöliikennettä edistetäänkin voimakkaasti etenkin kaupunkiseuduilla, joissa on vaihtoehtoja henkilöautoliikenteelle.

Kasvavien kaupunkiseutujen ja harvemmin asuttujen alueiden mahdollisuudet tukeutua kestävään liikkumiseen ovat olennaisesti erilaiset. Päästötavoitteisiin pääseminen edellyttääkin monipuolisia toimenpiteitä, joita painotetaan eri alueilla eri tavoilla. Tieliikenteellä on joka tapauksessa merkittävä rooli liikennejärjestelmässä myös tulevaisuudessa.

Tavaraliikenteessä kestävyyttä edistetään sujuvilla liikenneyhteyksillä keskeisiin terminaaleihin ja logistiikkakeskittymiin. Kuljetusten päästöjä voidaan vähentää myös muun muassa huolehtimalla siltojen ja tiestön kunnosta, HCT-kuljetusten reiteistä ja raskaan liikenteen taukopaikoista. Näillä toimenpiteillä vähennetään turhaa ajoa ja kiertoreittejä ja sitä kautta polttoaineen kulutusta. Liikenteen hallinnan toimenpiteillä ja digitalisaation edistämisellä voidaan myös vähentää liikkumista ja siitä aiheutuvia päästöjä.

Ilmastonmuutoksella on merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia, mutta näiden lisäksi joudumme jo tällä hetkellä varautumaan hyvin konkreettisin toimin muun muassa sateiden ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Tämä näkyy esimerkiksi tiestön kunnossapidossa.

Turvallisuus kuuluu kaikille

Tienpidon toimilla ja liikennejärjestelmän kehittämisellä tähdätään yhä turvallisempaan liikenteeseen. Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa tukemassa valtakunnallisia liikenneturvallisuustavoitteita.

Vuosille 2022–2026 on laadittu valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia, jonka taustalla ovat EU:n tavoitteet liikenteessä tapahtuvien kuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämisestä ja nollavisiosta. Liikenneturvallisuusstrategia kattaa tie- ja rautatieliikenteen, ei-kaupallisen vesiliikenteen sekä harrasteilmailun. Strategia sekä sen perusteella laadittu valtioneuvoston periaatepäätös valmistuivat alkuvuodesta 2022. Periaatepäätös korostaa nollavision merkitystä; kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suurimmat haasteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat periaatepäätöksen mukaan tieliikenteessä.

Valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa on seitsemän strategista linjausta ja tavoitetta sekä kattava toimenpideohjelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskus vastaa osaltaan strategian mukaisten toimenpiteiden edistämisestä ja toteutuksesta. ELY-keskuksella on perinteisesti vahva rooli liikenneturvallisuusyhteistyössä kuntien kanssa, jota toimenpideohjelma konkreettisine painotuksineen esim. asenteisiin vaikuttamisesta tukee erinomaisesti. Myös ajonopeuksien rauhoittamisen osalta ELY-keskus tulee jatkamaan strategian linjausten mukaisesti tärkeää työtä turvallisen liikkumisen edistämiseksi.

Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti parannetaan tieinfrastruktuurin turvallisuutta. Investointiohjelmassa korostuu tieliikenteen pääväylien osalta pitkämatkaisen ajoneuvoliikenteen turvallisuus, mutta vastavuoroisesti perusväylänpidon kohdennetun rahoituksen kautta myöskin pieniin jalankulun ja kävelyn kohteisiin kohdistetaan rahoitusta.

Turvallinen ja helposti kuljettava tie- ja liikenneympäristö kuuluu kaikille tienkäyttäjille kulkutapaan katsomatta.