Uudenmaan ELY-keskus vastaa valtion tiesilloista Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Alueen maantieverkolla on 3047 siltaa, mikä vastaa noin 30 prosenttia koko maan varsinaisista silloista (pinta-aloista laskettuna) ja noin 20 prosenttia koko maan putkisilloista (kappalemääristä laskettuna).
Maantieverkon siltojen kunnossapidosta kuuluu Uudenmaan ELY-keskukselle 3007 siltaa. Muiden valtateillä 1 ja 7 sijaitsevien 40 sillan kunnossapito kuuluu elinkaarihankkeiden palveluntuottajille.
Siltojen turvallisuus ja pitkäikäisyys varmistetaan siltojen ylläpidolla, jonka merkitys kasvaa siltojen ikääntyessä. Tienkäyttäjille sillan huono kunto näyttäytyy useimmiten vasta silloin, kun sillan liikennettä joudutaan rajoittamaan tai kunnostus aloitetaan.
Siltoja korjataan ja uusitaan vuosittain rahoituksen määrästä riippuen noin 25–35 kappaletta. Rahoituksen määrä vaihtelee ja on viime vuosina ollut 15–20 miljoonaa euroa. Suurimpana haasteena siltojen osalta on niiden ikäjakauma. Silloista suurin osa on rakennettu 1960–1990-luvuilla, ja ne ovat tulossa peruskorjausikään. Nyt peruskorjattavina ovat 1960–1970-lukujen sillat, joiden suunniteltu kantavuus on nykyvaatimuksia pienempi. Siksi useat korjattavat sillat täytyy uusia tai vahventaa, jotta ne kestäisivät nykyisen ajoneuvoasetuksen sallimat suuremmat akseli- ja kokonaiskuormat.
Siltojen kunnon perusteella Uudenmaan ELY-keskuksen kaikista silloista 10 kappaletta on uusittava (kuntoluokka 1) ja noin 1362 (kuntoluokka 2 ja 3) korjattava lähiaikoina. Kun lisäksi huomioidaan siltojen kantavuuspuutteet, joudutaan siltoja uusimaan noin 44 kpl ja korjaamaan noin 1318 kpl.
Nykyinen rahoitustaso ei riitä tarvittaviin siltojen uusimisiin ja peruskorjauksiin. Eri kuntoluokkiin sijoittuvien siltojen kappalemäärät ja painorajoitetut määrät on esitetty seuraavassa taulukossa.
Siltojen kunto ja painorajoitettujen siltojen lukumäärä.
| Kuntoluokka | Kuvaus | kpl | %-osuus | Painorajoitettuja, kpl |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Erittäin huono – peruskorjaus myöhässä | 10 | 0,3 | |
| 2 | Huono – peruskorjaustarve nyt | 100 | 3,3 | 12 |
| 3 | Tyydyttävä – peruskorjaustarve tulossa | 1262 | 42 | 17 |
| 4 | Hyvä – vähäisiä kunnossapitotarpeita | 1475 | 49,1 | 5 |
| 5 | Erittäin hyvä – ei ylläpitotarpeita | 145 | 4,8 | |
| Ei arvoa | 15 | 4,8 | ||
| Yhteensä | 3007 | 100,0 | 34 |
Siltojen kunnon heikkenemisestä johtuvaa korjausvelan kasvua on mahdollista hidastaa oikea-aikaisilla korjaustoimenpiteillä. Peruskorjausikään tulevien siltojen suuri määrä ja korjauskustannusten kasvu rahoituksen pysyessä samana tai vähentyessä kasvattavat korjausvelkaa. Siltojen ikärakenne tulisikin ottaa huomioon määrärahoja myönnettäessä.
Tienkäyttäjän näkökulmasta sillan sijainnilla on merkitystä. Huonokuntoinen painorajoitettu silta saattaa aiheuttaa maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajille jopa 30 km:n kiertotien. Kaupungeissa ja niiden lähistöllä tieverkko on tiheämpi ja kiertotiet lyhyempiä. Maaseudun sillat ovat kapeita, kun taas kaupungeissa ja niiden lähistöllä olevat sillat ovat leveämpiä, jolloin ne on mahdollista korjata useammassa vaiheessa ilman kiertotietä.
Kaupungeissa on usein tarve leventää siltaa sen korjauksen yhteydessä tai parantaa kyseistä tienkohtaa pidemmältä alueelta. Tämä saattaa vaatia tiesuunnitelman, jonka laatimiseen ja hyväksymiseen saattaa kulua 1‒2 vuotta. Vesistösiltojen uusimiseen pitää varata ainakin vuosi vesilain mukaisen vesiluvan saamiseksi. Tällaisia vuosien valmistelua vaativia kaupunkiseutujen sillankorjaushankkeita ovat esimerkiksi Vanajan silta Hämeenlinnassa ja Puistolan sillat Kehä III:lla Vantaalla.
Tietunneleita ylläpidetään yhteistyössä Fintrafficin kanssa
Uudenmaan Elyn alueella on 15 maantietunnelia, joista elinkaarihankkeiden palveluntuottajien vastuulla on 6 tunnelia ja Elyn vastuulla 9 tunnelia. Muutama näistä on kiinteästi kaupunkirakenteessa olevia maankäytön kehittämistä tukevia tunneleita. Kahden tällaisen kaupunkitunnelin eli Keilaniemen ja Hämeenlinnan tunnelien osalta tunnelien kustannusvastuut ovat kaupungeilla.
Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnointivastuulle kuuluu koko tunnelikokonaisuuden toiminta myös Fintraffic Tie Oy:n omistaman tekniikan osalta. Fintraffic toimii tunneleiden liikenteenohjaus- ja turvallisuusjärjestelmien operoijana. Tunneleiden rakenteet, laitteet ja järjestelmät vaativat vuosittain suoria hoito- ja ylläpitotoimia. Myös niiden elinkaaret ovat eripituisia ja osa on piakkoin tulossa korjaus- ja korvausinvestointi-ikään. Ensimmäisinä suuria korjaus- ja korvausinvestointeja tulevat tarvitsemaan Vuosaaren tunneli Helsingissä (mt 103) ja Hämeenlinnan tunneli vt 3:lla.
Meluesteiden uusiminen
1980- ja 1990-luvuilla toteutetut meluseinät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä ja niiden kuntoa on tarve inventoida ja aloittaa kiireellisimpien kohteiden korjaus- tai uusimissuunnittelu. Näitä uusimistarpeessa olevia meluseiniä on erityisesti Helsingin seudun vilkkaiden pääväylien varrella.
Meluesteiden uusiminen on kalliimpaa kuin uusien rakentaminen; liikennejärjestelyt, purkutyöt ja jätteiden käsittely aiheuttavat lisäkustannuksia. Vuosien myötä myös väylien liikennemäärät sekä meluntorjunnan vaatimukset ovat kasvaneet. Tällä hetkellä pystytään tekemään vain välttämättömät, kiireelliset korjaustoimet meluesteiden osalta.