Liikennejärjestelmätyö – suunnittelua, toteutusta ja seurantaa
Monenlaisten liikenteen tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen on olennainen osa kaikkea Uudenmaan ELY-keskuksen toimintaa. Konkreettisimmin yhteistyötarve toteutuu liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmätyö edellyttää hallintorajat ylittävää yhteistä suunnittelua, osallistumista ja neuvotteluja. Uudenmaan ELY-keskus osallistuu maankäytön ja alueiden kehittämisen suunnitteluun, liikenneturvallisuustyöhön, ympäristöyhteistyöhön ja monenlaisten maantieverkkoon vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun.
Alueellisessa liikennejärjestelmätyössä ELY-keskuksen tehtävänä on varmistaa valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen, tieverkon pitkäjänteinen kehittäminen sekä liikenteen turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöhaittojen minimointi. ELY-keskus tekee liikennejärjestelmäyhteistyötä kaikilla suunnittelun tasoilla erityisesti valtion tieverkon näkökulmasta, mutta kaikki väylämuodot ja kulkutavat huomioiden. ELY-keskus toimii liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttajana maantieverkon osalta toimien yhteistyössä Väyläviraston ja kuntien kanssa. ELY-keskus toimii myös joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena osalla alueista.
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa keväällä 2021. Suunnitelma ohjaa jatkossa liikennejärjestelmän kehittämistä myös alueellisella tasolla. Suunnitelman tavoitteet korostavat kestävää liikkumista etenkin kaupunkiseuduilla, koko Suomen saavutettavuutta sekä liikennejärjestelmän tehokkuutta. Kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon tavoite ilmastonmuutoksen hillintään. Suunnitelman tavoitteita toteuttavassa investointiohjelmassa määritellään tarkemmin, minkälaisiin hankkeisiin tai toimenpiteisiin osoitetaan rahoitusta. Monet hankkeet toteutetaan yhdessä valtion ja kuntien kesken. Investointiohjelma päivitetään vuosittain ja päivittämisestä vastaa Väylävirasto.
Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kootaan kuntien, valtion ja muiden alueen toimijoiden yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä, ottaen huomioon eri maankäyttömuotojen, kuten asuntotuotannon ja elinkeinojen tarpeet. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella liikennejärjestelmäsuunnitelmia laativat maakuntien liitot sekä Helsingin seudun liikenne (HSL). ELY-keskus osallistuu suunnitelmien laatimiseen sekä niiden edistämiseen ja seurantaan. Suunnitelmissa osoitetaan alueen liikennejärjestelmän tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja maakuntakaavoja tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella kolmen maakunnan alueella. Uudenmaan liitossa laaditaan maakuntakaavan lisäksi Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat, jotka on päivitetty vuonna 2021. Uudenmaan maakunnassa Helsingin seudun liikenne HSL vastaa Helsingin seudun 14 kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta osana maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistä MAL-suunnitelmaa. MAL-sopimuksessa Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat sopineet toimenpiteistä vuosille 2020–2031.
Kanta- ja Päijät-Hämeessä maakunnan liitot laativat maakuntakaavat ja vastaavat alueidensa liikennejärjestelmäsuunnitelmista. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivitetty vuonna 2020 ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuonna 2019. Alueen ensimmäinen MAL-sopimus on vuoden 2021 aikana neuvoteltu Lahden kaupunkiseudulle ja se kattaa vuodet 2021–2031. Päijät-Hämeen liitto vastaa seuraavaan MAL-sopimukseen tähtäävän Lahden seudun kaupunkiseutusuunnitelman laadinnasta.
Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta sekä katuverkosta. ELY-keskukset tekevät kuntien kanssa yhteisiä liikennejärjestelmän kehittämiseen ja maankäyttöön liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä ja antavat myös lausuntoja kaavoista.
Kestävää liikkumista ja kuljetuksia
ELY-keskuksessa edistämme kestävää liikkumista matkaketjuja ja liikenneturvallisuutta koskevilla suunnitelmilla, joita teemme yhdessä kuntien kanssa. Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen infran kehittämisen merkitys tulee kasvamaan siirryttäessä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Esimerkiksi alikulut, liityntäpysäköinti ja pysäkkiympäristöt vaativat huomiotamme. ELY-keskus osallistuu myös ratojen ja raitioteiden suunnitteluun, sillä niillä on vaikutusta muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja maantieverkkoon.
Painotamme toiminnassamme matkaketjujen ja kuljetusketjujen kehittämistä. Joukkoliikenteen liityntä- ja vaihtoyhteyksien sujuvuus ja helppous ovat tärkeä osa matkaketjujen toimivuutta. Kohdistamme ELY-keskuksessa liikennejärjestelmää kehittäviä toimenpiteitä näihin solmupisteisiin. Yksi osa kestäviä kuljetusketjuja on tasaisen matkanopeuden (80 km/h) varmistaminen keskeisillä tavaraliikenteen reiteillä.
Liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten melu, sekä vaikutukset pohjavesiin, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Tieliikennemelulle altistuvien ihmisten määrä ei saisi nousta, vaan sen pitäisi laskea.
Elinvoimaisia alueita
Elinkeinoelämän ja logistiikan tarpeet ovat yksi keskeisistä teemoista liikennejärjestelmätyössä. Teemme yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä ja suunnitelmavalmiuden parantamisessa. Myös raskaan liikenteen taukopaikkoja kehitetään ja otetaan huomioon pituudeltaan tai painoltaan aiempaa suurempien rekkojen eli HCT-kuljetusten tarpeet tieverkolla. Kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä huolehdimme, että kuljetukset satamiin ja terminaaleihin ovat sujuvia sekä tie- että katuverkolla.
Huolehdimme ELY-keskuksessa alueiden ja erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen saavutettavuudesta. Saavutettavuus on elinkeinoelämän lisäksi tärkeää myös työ- ja opiskelumatkoilla. Turvaamme joukkoliikenteen palvelut erityisesti tärkeimmillä opiskelu- ja työmatkayhteyksillä.
Turvallista liikennettä
Turvallisen ja terveellisen ympäristön saavuttaminen on tärkeää liikennejärjestelmätyössä. Suunnittelemme ELY-keskuksessa kuntien kanssa yhteistyössä turvallista ja kestävää liikennettä tukevia toimenpiteitä. Liikennejärjestelmän turvallisuutta ja kestävyyttä lisätään usein samoin keinoin.
Toteutamme kustannustehokkaita kävelyn ja pyöräilyn ratkaisuja. Parannamme myös tienylitysratkaisuja nykyistä turvallisemmiksi. Turvallisuuden lisäksi tavoite terveyden edistämisestä arkiliikuntaa lisäämällä korostaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistarvetta.