Joukkoliikenne

Liikennepalvelulaki aiheuttaa suuria haasteita liikennepalveluiden muutoksista tiedottamiseen sekä oikea-aikaisiin liikenteen hankintoihin.

ELY-keskuksen joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät koostuvat infrastruktuurin kehittämisestä sekä liikenteen suunnittelusta ja ohjauksesta. ELY-keskus on myös yksi joukkoliikenteen toimivaltaisista viranomaisista, joka myöntää alueensa reittiliikenneluvat, ostaa joukkoliikennöintiä sekä rahoittaa lippujen hinnanalennuksia ja kuntien joukkoliikenteen kehittämistoimia. Uudenmaan ELY-keskus vastaa joukkoliikenteen viranomaistehtävistä sekä Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä yhdessä Helsingin Seudun Liikenteen (HSL), Hämeenlinnan, Lahden sekä Hyvinkään ja Riihimäen kanssa.

ELY-keskuksen vuoden 2018 joukkoliikenteeseen käytettävä määräraha on 5,2 miljoonaa euroa. Määrärahasta suurin osa kohdistetaan liikenteen ostoihin. Hankinnat toteutetaan pääsääntöisesti yhteisrahoituksella kuntien kanssa, minkä ansiosta joukkoliikenteen palvelutaso on saatu turvattua.  Yhteistyö joukkoliikenteen kehittämisessä on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää.

Joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali ja palveluiden järjestämisen olosuhteet ovat hyvin erilaiset eri osissa Uuttamaata, Kanta- ja Päijät-Hämettä. Muun muassa yhdyskuntarakenne, asukastiheys sekä liikennevirtojen keskittyminen määrittelevät paljolti mahdollisuuksia joukkoliikennepalveluiden tarjoamiseen.

 

Organisaatioiden uudistuminen ja liikennepalvelulaki tuovat muutoksia joukkoliikenteelle

Vireillä olevan maakuntauudistuksen myötä ELY-keskusten tehtävät joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina mahdollisesti lakkaavat 1.1.2020 lukien. Tällöin joukkoliikennetehtävät siirtynevät maakunnille. Kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimivalta-alueisiin ei liikennepalvelulain mukaan tule muutoksia.  Maakuntauudistuksen uudelleenorganisointien seurauksena voi kuitenkin olla tarpeen muuttaa joukkoliikenteen viranomaisia, näiden yhteistyötä tai toimivalta-alueita.

Liikennepalvelulaki mahdollistaa ketterän markkinan, minkä myötä tiheimmin asutuilla alueilla voi syntyä uutta liikennepalvelua.  Liikennepalvelulain myötä siirrytään markkinaehtoisessa reittiliikenteessä ilmoitusmenettelyyn, jolloin nykymuotoinen markkinaehtoisen joukkoliikenteen lupamenettely lakkaa. Liikennepalvelulaki voi kuitenkin aiheuttaa haasteita lippujärjestelmien kehittämiselle sekä liikennöinnin muutoksia koskevalle tiedonkululle. Lakimuutoksen myötä olisi erittäin tärkeää, viranomaiset ja reittiliikenteen asiakkaat pysyisivät ajan tasalla reiteistä ja mahdollisista muutoksista. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä yhtä keskitettyä asiakastiedon lähdettä, josta matkustaja saisi kattavasti tietoa säännöllisestä reittiliikenteestä. Markkinaehtoisen liikenteen muuttuessa myös viranomaisten tiedonsaanti vaikeutuu. ELY-keskuksen ostaman joukkoliikenteen tulisi täydentää markkinaehtoista joukkoliikennettä. Liikennetarpeeseen on vaikea vastata, mikäli tietoa markkinaehtoisen liikenteen loppumisesta on hankala saada.